11.06.2014 | Hanna Hauvala

Ympäristön suunnittelu osana kulttuuriperintöä

Kirjoittanut Anniina Jäntti

Hyvin suunnitellun ympäristön ei välttämättä tarvitse antaa kokijalleen häikäisevää kokemusta. Ennemminkin kannattaa pyrkiä luomaan vaikutelma siitä, että jokainen kasvi on omalla paikallaan ja luonnollisen näköinen. Varsinkin maaseutuympäristössä tärkeää on tuoda kokemus siitä, että halutaan olla rakentamassa ympäristöä osana muuta kulttuuria ja arvostaen jo olemassa olevaa maisemaa.

Kuva: Imagepark.biz/Teemu Virkkala

Kuva: Imagepark.biz/Teemu Virkkala

Kun ympäristöä ryhdytään suunnittelemaan, tulisi perehtyä ensin rakennusten aikakauteen ja tyylisuuntaan. On tärkeää, että ympäristö ja rakennukset toimivat yhdessä viestien aikakautensa tunnelmaa. Toinen tärkeä asia on miettiä ympäristön vallitsevat olosuhteet. Tämä on yksi tärkeimmistä asioista, joka täytyy huomioida kasvivalintoja tehdessä. Ensimmäinen olosuhdetta määrittävä tekijä on maaperä ja sen koostumus. Savisessa maassa menestymiseen tarvitaan erilaiset edellytykset kuin esimerkiksi hiekkaisessa maassa. Mikäli maaperän koostumusta on itse vaikeaa määrittää, voi siitä tehdä maa-analyysin. Tämä helpottaa paljon maaperän lannoittamistarpeen arviointia ja kasvien kasvupaikkojen valintaa. Maa-analyysi on voimassa 5 vuotta ja sen voi teettää esimerkiksi Viljavuuspalvelussa. Olosuhteisiin vaikuttavat myös ilmansuunnat, eteläisellä rinteellä kasvilta vaaditaan erilaisia kestävyysominaisuuksia kuin pohjoisen puolella. Tärkeää on myös muistaa selvittää, millä kasvuvyöhykkeellä alue sijaitsee. Suomi on jaettu kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, jota noudattamalla puuvartiset kasvit ja koristekasvit menestyvät varmasti.

Ympäristön suunnittelun ensimmäinen vaihe on miettiä suunniteltavan alueen tarvittavat toiminnot. Seuraavaksi on mietittävä, miten tontin muodot jakavat alueen ja miten isoa aluetta halutaan lähteä suunnittelemaan rakennetuksi. Joskus ei tarvita kuin osa tontista suunniteltavaksi ja muun osan voi jättää luonnontilaan. Suunnittelun alla olevasta alueesta mietitään säilytettävä kasvillisuus ja poistetaan kaikki muu. Tilanjaon jälkeen vasta on aika alkaa miettiä kulkureittejä, oleskelualueita, parkkialueita ja kasvillisuusalueita. Viimeisenä vaiheena ennen toteutusta valitaan pintamateriaalit ja kasvit kuhunkin kohtaan sopivaksi.

Yksi osa kulttuuriperintöämme on perinnekasvit, joiden uhkana on kaupungistuminen, lisääntynyt rakentaminen ja uusien asuinalueiden syntyminen vanhojen päälle. Kun maaseudut autioituvat ja tilalle syntyy enimmäkseen uudisrakentamista, rikas lajikkeisto häviää nurmikoiden ja yksivuotisten tuontikasvien tieltä. Puutteellinen kasvituntemus ja hoitotaito lisäävät lajikkeiston yksipuolistumista. Tuontikasvien suosiminen valtaa alaa perinnekasveilta, jotka ovat ulkomaisia talven- ja taudinkestävämpiä.

Niittykullero on yksi esimerkki perinnekasveistamme. Kuva: Leni Hyttinen

Niittykullero on yksi esimerkki perinnekasveistamme. Kuva: Leni Hyttinen

Maatiaislajikkeeksi voidaan määritellä pitkään samalla tilalla tai alueella viljelty perimältään erilaisten yksilöiden muodostama kanta. Se ei ole tyypillisesti samaa alkuperää kuin tieteellisesti jalostettu tunnettu vanha kauppalajike.

Maatiaiset ovat erittäin tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, kulttuurihistoriallisesti ja luomu-viljelyyn erityisesti soveltuvien lajikkeiden geenipotentiaalina. Jo 1900-luvulla ihminen menetti suurimman osan sitä viljelykasvien monimuotoisuutta, joka oli vuosisadasta toiseen hitaasti kehittynyt ihmisen toimesta. Tätä nykyä noin kolmekymmentä kasvia tuottaa 95 % ihmisen ravinnosta.

Suosi kotimaisia ruusuja, perennoja, monivuotisia yrttejä, omenapuita ja marjapensaita. Kannattaa myös viljellä maatiaiskantaa olevia kasveja kuten ryväs-, ilma- tai pillisipulia sekä kaskinaurista ja vanhoja härkäpapulajikkeita. Maatiaiskasveista lisää tietoa löytää Maatiainen ry:n nettisivuilta, jossa on myös tarkka lista maatiaiskasveihin kuuluvista lajeista ja mahdollisuus siementilaukseen.

 

Tietoja kulttuuriympäristöstä Rakennusperinnön sivuilta

Ilmatieteenlaitoksen kartta kasvuvyöhykkeistä

Perinne- ja maatiaiskasveista tietoa

Suosituimmat avainsanat

benchmarking, Corporate social responsibility, eettisyys, ekologinen kestävyys, erityisasiakasryhmä, esteettömyys, EU, ihmisoikeudet, ikäihmiset, jätteiden lajittelu, Keski-Suomi, KESMA II-hanke, kestävyys, kestävä matkailu, kotimaa, kulttuuri, kulttuurinen kestävyys, kulttuuriperintö, lapsiperhe, lapsityövoima, liiketoiminta, lähiruoka, maatiaiskasvit, markkinointi, matkailu, matkailua kaikille, oikeudenmukaisuus, organizational ethics, palvelu, perinnekasvit, ravintolapalvelut, ruokamatkailu, ruukki, saavutettavuus, sosiaalinen kestävyys, Tarinakone, tarinallistaminen, Tarinatyöpaja, Uusi-Seelanti, valosaaste, vastuullinen matkailu, vastuullinen palveluliiketoiminta, vastuullisuus, viestintä, ympäristön suunnittelu

Uusimmat blogijulkaisut

18.12.2014 Kiitos!

Kiitos kaikille KESMAn matkassa kulkeneille! Työkaluihin ja tuotoksiin pääsette tutustumaan hankkeen internetsivuilla: www.kestavamatkailu.fi. Otattehan työkalut tehokkaaseen käyttöön ja vinkkaatte kaverillekin … Lue lisää >

10.12.2014 Tulevaisuuden vastuullinen kuluttaja

Kirjoittanut Lahden ammattikorkeakoulun matkailuopiskelija Mia Kari Ekologisuus, eettisyys, hiilijalanjälki, vastuullisuus, lähiruoka, luomu… kuulostaako tutulta? Vastuullisesta kuluttamisesta ja ekologisista valinnoista on tullut trendi, … Lue lisää >

26.11.2014 Seisahdutaanko hetkeksi ja vedetään happea?

Kirjoittanut Katja Piiponniemi, restonomiopiskelija LAMKista Hetkeksi vain, ei me tähän jäädä lopullisesti paikoilleen, kunhan ollaan hetki aivan hissuksiin ja mietitään. … Lue lisää >

10.11.2014 Hankkeeseen harjoittelun kautta

Kirjoittanut Johanna Huuskonen, joka opiskelee JAMKissa Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa, suuntautumisvaihtoehtonaan kuluttajapalvelut Puolitoista vuotta sitten opiskelin toista vuotta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa … Lue lisää >

17.10.2014 Lisää opiskelija-ajatuksia Vastuullisesta Palveluliiketoiminnasta

Lahden ammattikorkeakoulun Vastuullinen Palveluliiketoiminta-kurssille osallistui mahdollisuuksien mukaan KESMA II-hankkeen yrittäjiä ja Lahden Ammattikorkeakoulun matkailualan opiskelijoita. Kurssilla pohdittiin vetäjänä toimivan Michael Lettenmeierin johdolla mm. seuraavia kysymyksiä: Miten voit … Lue lisää >